Tekstin koko AA
Päästöt ilmaan, jätevedet ja jätteet

EN16 Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt

Hiilidioksidi (CO2)

Vuonna 2012 Fortumin hiilidioksidipäästöt olivat 20,7 miljoonaa (2011: 23,5) tonnia. 76 % päästöistä oli peräisin Venäjän toiminnoista, 12 % Suomesta ja 5 % Puolasta. Fortumin kokonaispäästöt vähenivät edellisvuodesta, kun Naantalin voimalaitos siirtyi Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:lle, ja hiililauhdutusvoimaa tuotettiin Suomessa hyvin vähän. Venäjällä päästöt kasvoivat 0,9 miljoonaa tonnia vuodesta 2011.

Energian kokonaistuotannon ominaispäästöt laskivat 177 g/kWh:iin (2011: 192). Vuosi 2012 mukaan lukien viiden vuoden keskiarvo nousi 179 g/kWh:iin (2011: 169) Venäjän energiantuotannon osuuden ja päästöjen kasvusta johtuen. Energian kokonaistuotannon hiilidioksidin ominaispäästö on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana, vaikka olemmekin toistaiseksi tavoitetason alapuolella. Ominaispäästön kasvu on aiheutunut maakaasuun ja kivihiileen perustuvan Venäjän tuotantomme suhteellisen osuuden kasvusta kokonaistuotannostamme.

Fortumin hiilidioksidin kokonais- ja ominaispäästöt tulevat edelleen kasvamaan Venäjän uuden tuotantokapasiteetin käyttöönoton myötä. Lisäksi polttoaineiden hintasuhteista ja saatavuudesta johtuen kivihiilen osuus venäläisten laitostemme polttoainekäytössä on kasvamassa.

Sähköntuotannon CO2-ominaispäästö EU:ssa oli 42 g/kWh (2011: 88) ja vuosi 2012 mukaan lukien viiden vuoden keskiarvo oli 60 g/kWh (2011: 67).

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt

Fortum raportoi kasvihuonekaasupäästöt Global Reporting Initiativen (GRI) suositteleman Greenhouse Gas -protokollan periaatteiden mukaisesti, jossa päästöt jaetaan scope 1, scope 2 ja scope 3 -päästöluokkiin. Raportointi kattaa sekä suorat että epäsuorat hiilidioksidipäästöt, metaanipäästöt (CH4) ja dityppioksidipäästöt (N2O). Epäsuorat päästöt lasketaan kirjallisuudesta saatujen päästökertoimien ja polttoaineketjun eri osia koskevien oletusten perusteella. Vuoden 2013 alussa aloitimme uudistettua Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting -standardia koskevan kehitysprosessin ja aiomme julkaista uuden standardin vaatimukset huomioivan kasvihuonekaasupäästöinventaarion vuoden 2013 aikana.

Vuonna 2012 Fortumin kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 % koostui suorista CO2-päästöistä (scope 1), joita syntyy poltettaessa fossiilisia polttoaineita sähkön ja lämmön tuotannossa. Lisäksi suoriin päästöihin kuuluvat yhtiön omistaman autokaluston ja työsuhdeautojen CO2-päästöt. Ulkopuolisista lähteistä hankitun sähkön, lämmön ja höyryn epäsuorien päästöjen (scope 2) osuus oli alle 1 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Polttoaineiden tuotannosta ja kuljetuksista, henkilöstön lentomatkoista sekä tuotteidemme käytöstä aiheutuvien epäsuorien päästöjen (scope 3) osuus oli noin 19 % kasvihuonekaasupäästöistä.

Hiilidioksidin osuus CO2-ekvivalenttipäästöistä oli noin 88 % ja muiden kasvihuonekaasujen (CH4 ja N2O) osuus noin 12 %.

 

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuosina 2010-2012, Mt CO2 -ekv
2012 2011 2010
CO2 CH4 N2O Yhteensä CO2 CH4 N2O Yhteensä CO2 CH4 N2O Yhteensä
Scope 1 20,7 0,1 0,2 21,0 23,5 ~ 0 0.2 23,7 25,3 ~ 0 0,3 25,6
Scope 2 0,1 ~ 0 ~ 0 0,1 0,2 ~ 0 ~ 0 0,2 0,1 ~ 0 ~ 0 0,1
Scope 3 1,9 2,9 ~ 0 4,8 2,2 3,3 ~ 0 5,5 2,3 3,4 ~ 0 5,7
Yhteensä 22,8 3,0 0,2 26,0 25,9 3,3 0,2 29,4 27,7 3,4 0,3 31,4

EN17 Muut merkittävät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt

SF6:ta käytetään eristyskaasuna kytkinlaitteissa monilla sähköasemilla kaupunkialueilla. SF6 on voimakas kasvihuonekaasu, mutta sen määrät ovat pieniä ja kaasu on hyvin eristetty laitteistossa. Vuonna 2012 yhteensä 24 kg SF6:ta pääsi ilmakehään Fortumin laitteista. Se vastaa noin 540 tonnin hiilidioksidipäästöä.

EN18 Aloitteet, toimet ja saavutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen

Uusi hiilidioksidipäästötön ja vähähiilinen kapasiteetti

Fortumin tärkeimpiä ilmastonmuutoksen hillitsemiskeinoja ovat CO2-päästöttömän tai vähäpäästöisen energiantuotannon lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen.

Fortum keskittyy strategiansa mukaisesti CO2-päästöttömään vesi- ja ydinvoimaan sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP). Päästökauppa ja Kioton mekanismien hyödyntäminen ovat myös tärkeitä Fortumin ilmastotoimia.

Uusi vuonna 2012 käyttöön otettu hiilidioksidipäästötön ja vähäpäästöinen kapasiteetti on esitetty sivulla Investoinnit vuonna 2012.

Fortumin Power-divisioona on vähäpäästöisen tuotantokapasiteettinsa myötä onnistunut vähentämään sähköntuotantonsa CO2-ominaispäästöä 60 % vertailukaudesta 2003–2007 Kioto-kaudelle 2008–2012.

Biomassan käytön lisääminen

Bioenergian käytön lisäämistä tutkittiin useilla voimalaitoksilla vuonna 2012. Värtanin laitoksella Ruotsissa oliivinkivien käyttöä polttoaineseoksessa testattiin edelleen ja niiden osuus polttoainekäytöstä oli 4 %. Częstochowan CHP-laitoksella Puolassa biomassan osuus polttoainekäytöstä on noussut 22 %:sta 32 %:iin vuoden 2012 kuluessa.

Helmikuussa 2012 Fortum teki investointipäätöksen pyrolyysilaitoksen rakentamisesta Joensuun CHP-voimalaitokselle. Laitos tuottaa käynnistyttyään vuosittain 50 000 tonnia bioöljyä (vastaten 200–220 GWh polttoainetta) ja se on pyrolyysiteknologian ensimmäinen kaupallinen demonstraatiolaitos. Raaka-aineena käytetään ensisijaisesti sahanpurua ja metsätähteitä. Pyrolyysiöljy korvaa raskaan polttoöljyn käyttöä lämpöä tuottavissa kattiloissa ja voimalaitoksissa. Käyttämällä 200 GWh pyrolyysiöljyä raskaan polttoöljyn sijaan voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 60 000 tonnia. Fortum jätti vuonna 2012 ympäristölupahakemuksen pyrolyysiöljyn käytölle Vermon lämpökeskuksessa Espoossa.

Joulukuussa 2012 Fortum teki investointipäätöksen uudesta biomassaa hyödyntävästä sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksesta Tukholman Värtanilla. CHP-laitoksen tuotantokapasiteetti on noin 280 megawattia (MW) lämpöä ja 130 MW sähköä. Uusi laitos käyttää polttoaineenaan ensisijaisesti metsäbiomassaa, mutta voi käyttää monipuolisesti muunkin tyyppisiä biomassoja. Bioenergian osuus Värtanin laitoksen polttoainekäytössä kasvaa nykyisestä 45 %:sta jopa 70 %:iin uuden laitoksen valmistuttua vuonna 2016. Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee vastaavasti.

Järvenpään ja Jelgavan CHP-laitosten rakentaminen eteni suunnitellusti ja ne otetaan käyttöön 2013. Järvenpään laitos sai vuonna 2012 ympäristöluvan, jonka mukaisesti laitoksen polttoaineena käytetään tavoitteellisesti 100 % biomassaa.

Lue lisää vastuullisesta polttoaineiden hankinnasta >

Energiatehokkuuden parantamisella voidaan vähentää päästöjä

Kohdassa EN5 on kuvattu Fortumin toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi.

CCS tulevaisuuden vähennysteknologiana

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (carbon capture and storage, CCS) on tärkeä hiilidioksidipäästöjen vähennystoimenpide, ja sillä on keskeinen rooli energiajärjestelmien muutoksessa tulevaisuudessa. Vuonna 2012 Fortum osallistui CCS-tutkimusohjelmiin Suomessa ja EU:ssa. Fortum oli Cleenin CCS-tutkimuksen päärahoittaja ja on myös edustettuna Zero Emissions Platform
-työryhmässä (ZEP). CCS:n toteutettavuus on kuitenkin suurten teknisten, taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten haasteiden edessä. CCS:n tämänhetkinen kustannustaso ei vielä mahdollista kannattavia investointeja yrityksille. Fortum panostaa tutkimuksessaan niin sanottuihin toisen sukupolven CCS-menetelmiin ja teknologioihin ja pitää niitä lupaavampina kuin tähän saakka tutkittuja teknologioita.

EN19 Otsonikerrosta tuhoavien aineiden päästöt

Fortumin lämpöpumppulaitoksilla Tukholman Värtanilla ja Hammarbyssä on käytössä noin 150 tonnia R22:ta (HCFC-22 jäähdytysaine). Vuonna 2012 sitä pääsi ilmakehään noin 2,7 tonnia, mikä on R11-ekvivalenttina noin 370 kg. R22 on myös voimakas kasvihuonekaasu, ja näiden kahden laitoksen päästö vastaa noin 4 500 hiilidioksiditonnia.

EN20 NOX, SOja muut merkittävät päästöt ilmaan jaoteltuna päästölajeittain

Vuonna 2012 Fortumin lämpövoimatuotannossa syntyi 29 400 tonnia (2011: 36 000) NOX-päästöjä, 19 800 tonnia (2011: 24 900) SO2-päästöjä ja 16 000 tonnia (2011: 16 600) hiukkaspäästöjä. Fortumin Euroopan tuotantolaitosten SO2-, NOX- ja hiukkaspäästöt ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä savukaasujen puhdistusteknologian ja polttoprosessien hallinnan kehittymisen myötä.

Savukaasupäästöistä (SO2 ja NOX) 72 % ja hiukkaspäästöistä 96 % oli peräisin Venäjän toiminnoista. Merkittävin hiukkaspäästöjen lähde (9 070 tonnia vuonna 2012) on Argayashin voimalaitos Venäjällä.

Tärkein päästöjen vähentämistoimenpide vuonna 2012 oli hiilen laadun parantaminen Argayash CHP -voimalaitoksella ja Chelyabinsk CHP-2 -voimalaitoksella. Uuden hiilen käyttö oli suunnitellulla tasolla. Noin 70 % vuosittain käytettävästä hiilestä on vaihdettu parempilaatuiseen hiileen, jonka tuhkapitoisuus on 16–19 %. Aikaisemmin käytetyn hiilen tuhkapitoisuus oli 41–45 %. Rikkipitoisuus on myös vähentynyt 0,9 %:sta 0,6 %:iin. Näillä kahdella laitoksella saavutettiin 44 % vähennys hiukkaspäästöissä ja 34 %:n vähennys SO2-päästöissä käytettyä hiilitonnia kohti vuoteen 2010 verrattuna, jolloin hiilenvaihtoprojekti aloitettiin.

Lisääntyneen hiilenkulutuksen vuoksi SO2-päästöjen kokonaismäärä Venäjällä kuitenkin kasvoi vuonna 2012. Hiukkaspäästöt pysyivät kasvaneesta hiilenkäytöstä huolimatta ennallaan.

Vuonna 2012 elohopeapäästöt ilmaan olivat 130 kg.

SO2-, NOx- ja hiukkaspäästöt maittain vuonna 2012, 1 000 tonnia
SO2 NOx Hiukkaset
Venäjä 13,1 22,2 15,3
Suomi 3,1 3,7 0,2
Puola 3,3 1,7 0,5
Ruotsi 0,2 1,1 0,0
Iso-Britannia 0,0 0,4 0,0
Muut maat 0,2 0,6 0,0

EN21 Päästöt vesistöihin

Energiantuotannon vaikutukset vesistöön aiheutuvat jäähdytysvesien mukana johdettavasta lämpökuormasta sekä jätevesien sisältämistä epäpuhtauksista. Kaikki jätevesi johdetaan suoraan kunnallisiin jätevedenkäsittelylaitoksiin tai puhdistetaan paikan päällä ennen johtamista vesistöön.

Vuonna 2012 Fortum käytti kaikkiaan 3 580 miljoonaa kuutiometriä (2011: 3 750) jäähdytysvettä, joka johdettiin pääosin vesistöihin. Lämpökuorma vesistöihin oli 17 TWh (2011: 21). Suurin yksittäinen jäähdytysveden käyttäjä oli Loviisan ydinvoimalaitos, joka vuonna 2012 otti ja päästi takaisin mereen 1 327 miljoonaa kuutiometriä jäähdytysvettä. Lämpökuorma mereen oli 15 TWh. Lämpötilamittausten mukaan jäähdytysvesi on nostanut pintaveden lämpötilaa 1–2 astetta 1–2 kilometrin säteellä vedenpurkupaikasta.

Jätevesien sekä öljy- ja kemikaalivuotojen seurauksena vesistöihin pääsi noin 60 m3 erilaisia öljyjä tai kemikaaleja. Suurin osa tästä (50 m3) oli bioöljyä, joka pääsi mereen säiliölaivan lastin purun yhteydessä Tukholmassa.

Venäjällä kivihiiltä käyttävien voimalaitosten tuhka pumpataan veden kanssa ns. märkämenetelmällä tuhka-altaisiin. Altaista jätevedet johdetaan vesistöön ja laskeutunut tuhka jää altaisiin. Vuonna 2012 laitoksilla tehtiin toimenpiteitä lupaehdoissa sallittujen jätevesien epäpuhtauspitoisuuksien ylitysten vähentämiseksi. Ylityksiä oli vähemmän kuin edellisinä vuosina; vuoden aikana viidellä laitoksella yhteensä 12 kertaa (2011: 20). Kivihiiltä käyttävien voimalaitosten tuhka-altaiden läpi meneviä vesivirtoja erotettiin ja vähennettiin. Parempilaatuisen hiilen käyttäminen paransi myös tilannetta vähentämällä syntyvän tuhkan määrää ja sitä kautta myös jäteveden määrää.

Jätevesipäästöt kohteittain vuosina 2010-2012, milj. m3
2012 2011 2010
Meri 8,9 3,9 3,9
Makea pintavesistö 21,0 18,4 18,8
Kunnallinen viemäri 1,7 1,7 1,4
Muu kohde 0,06 0,05 0,13

EN22 Jätteen kokonaispaino tyypin ja käsittelytavan mukaan

Tuhka ja sivutuotteet

Tuhkaa syntyi vuonna 2012 noin 720 000 tonnia ja kipsiä 19 000 tonnia. Noin 40 % tuhkasta syntyi Venäjän laitoksilla, 
26 % Ruotsissa, 17 % Puolassa, 15 % Suomessa ja loput Baltian maissa. Euroopassa tuhka ja rikinpoiston sivutuotteet hyödynnetään ja kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti. Venäjällä tuhkaa varastoidaan altaisiin, koska sille ei tuhka-altaiden pengerryksen lisäksi ole muita hyödyntämiskohteita. Lisäksi tuhkan märkäkäsittely vaikeuttaa hyödyntämistä. Vuonna 2012 tuhkan hyöty­käyttöaste Fortumissa oli 51 % ja kipsin 42 %.

Kipsiä käytetään raaka-aineena kipsilevyteollisuudessa. Kipsin määrä väheni selvästi aiemmista vuosista kun Naantalin voimalaitos siirtyi Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:lle, ja hiililauhdutusvoimaa tuotettiin Suomessa hyvin vähän. Meri-Porin voimalaitoksen kipsin hyötykäyttö väheni edellisvuodesta.

Lentotuhkaa käytettiin rakennusaineteollisuudessa, tienrakennuksessa, maanrakennuksessa ja kaivostäytössä. Tuhkaan liittyvää tuotekehitystä tehtiin vuonna 2012 yhteistyössä eri tahojen kanssa. Ruotsissa jatkettiin koetien rakentamista kuonasta, jota syntyy yhdyskuntajätteen poltossa Tukholman Högdalenissa.

Sivutuotteet, joita ei voida hyödyntää, sijoitetaan kaatopaikalle tai välivarastoidaan. Vuonna 2012 läjitykseen meni noin 351 000 tonnia tuhkaa ja 11 000 tonnia kipsiä. Suomenojan voimalaitoksen rikinpoistotuote menee kokonaan läjitykseen, koska laitoksen puolikuiva rikinpoistomenetelmä ei tuota hyödyntämiseen soveltuvaa sivutuotetta.

Ydinjäte

Vuonna 2012 Fortum käytti 21 tonnia uraania Loviisan ydinvoimalaitoksen polttoaineena, josta syntyi vastaava määrä korkea-aktiivista ydinjätettä. Tämän lisäksi syntyi noin 130 m3 matala- ja keskiaktiivista jätettä. Aktiivisuusmittausten jälkeen osa matala-aktiivisesta jätteestä luokiteltiin ei-radioaktiiviseksi jätteeksi ja hävitettiin tavallisen jätteen tapaan.

Matala- ja keskiaktiivinen ydinjäte sijoitetaan Loviisan voimalaitosalueen kallioperään rakennettuun loppusijoitustilaan. Vuoden 2012 aikana sinne sijoitettiin 284 tynnyriä (200 l/kpl) matala-aktiivista huoltojätettä. Vuonna 2012 otettiin käyttöön loppusijoitustilan laajennus, ja vuoden lopussa loppusijoitustilan täyttöaste oli noin 41 %.

Vuonna 2012 muodostui 49 m3 nestemäistä jätettä. Tämä nestemäinen jäte (haihdutusjäte ja ioninvaihtohartsit) kiinteytetään ennen loppusijoitusta. Haihdutusjätteen määrää vähennetään cesiuminpoistojärjestelmällä ennen kiinteytystä.

Ydinjätehuollon kehittäminen >

Ydinjätteen loppusijoitus >

Muu jäte

Jätteitä (pois lukien kaatopaikalle mennyt kipsi ja tuhka) syntyi Fortumin toiminnoissa vuonna 2012 yhteensä 41 200 tonnia (2011: 30 500), josta vaarallista jätettä oli 10 400 tonnia (2011: 12 800). Lisäksi maaperän puhdistushankkeissa poistettiin pilaantunutta maata yhteensä 3 100 tonnia (2011: 1 300).

EN23 Merkittävät vuodot

Vuotojen vähentäminen oli yksi vuoden 2012 tavoitteista, ja merkittävät vuodot vähenivät selvästi. Vuoden aikana tapahtui 11 yli 100 litran vuotoa ympäristöön (2011: 28). Vuotojen arvioitu kokonaismäärä oli noin 58 m3. Vuodot olivat enimmäkseen öljyvuotoja. Suurin yksittäinen vuoto oli 50 m3:n bioöljyvuoto mereen säiliölaivan lastin purun yhteydessä Tukholmassa.

Vuodoista ei aiheutunut suuria ympäristövahinkoja. Laajimmat puhdistustoimet olivat muuntajien ympärillä olevan maa-aineksen vaihtaminen sekä veteen päässeen öljyn talteenotto.

Ympäristöpoikkeamat divisioonittain vuonna 2012
Merkittävät ympäristö-poikkeamat ja lupaehtorikkomukset Tulipalot Vuodot, yli 100 litraa
Power 0 0 3
Heat 0 6 4
ESD 0 1 3
Russia 12 2 1
Muut 0 0 0
Fortum yhteensä 12 9 11

EN24 Kuljetetun, maahantuodun, maastaviedyn tai käsitellyn ongelmajätteen määrä ja kansainvälisesti kuljetetun ongelmajätteen osuus

Ei koske Fortumia.

EN25 Vesistöt, joihin organisaation päästöillä on merkittävä vaikutus

Fortumin jäte- ja valumavedet vaikuttavat vesistöihin ja niihin liittyviin elinympäristöihin vain vähäisesti. Tarkempi kuvaus on esitetty indikaattoreissa EN12 ja EN14.